Vaikka budjetista päätetään lopullisesti vasta lokakuussa, 4H-yhdistyksiä on ohjeistettu huomioimaan hallituksen kaavailemat säästöt omissa talousarvioissaan.

Parkanon 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Kuusikko kertoo, että 4H-piiriltä tulleen ohjeen mukaan valtionavun osuutta pitää pudottaa talousarviossa 44 prosenttia nykyisestä tasosta.

Parkanon 4H-yhdistys on saanut tänä vuonna valtiontukea noin 8 000 euroa. Summa on noin 10 prosenttia yhdistyksen kokonaisrahoituksesta. Valtion lisäksi toimintaa tukee Parkanon kaupunki. Sen myöntämä avustus on 3 600 euroa.

Noin 80 000–90 000 euron budjetista suurin osa koostuu yhdistyksen oman elinkeinotoiminnan eli mehuaseman, jäätelön- ja mansikanmyynnin sekä työpalvelutoiminnan tuotoista.

– Leikkaus tarkoittaa käytännössä sitä, että elinkeinojen tuottoa on lisättävä entisestään. Se taas tarkoittaa, että entistä vähemmän jää aikaa varsinaisen toiminnan pyörittämiseen eli kerhojen, kurssien ja kilpailujen järjestämiseen, Sari Kuusikko sanoo.

Parkanossa toimii tällä hetkellä seitsemän 4H-kerhoa.

4H huolehtii
työnantajan velvoitteista
Kuusikko muistuttaa, että yhdistyksen harjoittama elinkeinotoiminta ei ole pelkkää varainkeruuta. Nuorten työllistäminen on tärkeää nuorisotyötä. Yhdistys on tänä vuonna maksanut palkkaa toiminnanjohtajan lisäksi 60 nuorelle. 15–28-vuotiaille nuorille maksettujen palkkojen yhteissumma on noin 27 000 euroa.

Työsuhteiden pituudet ovat vaihdelleet useista kuukausista muutamiin tunteihin.

Kuusikon mukaan työpalvelun järjestäminen ei onnistu vapaaehtoistyönä. Se vaatii ammattitaitoa.

– Nuoret ovat meidän palkkalistoilla. Hoidamme työnantajavelvoitteet, vastaamme työnjohdosta, hoidamme työpalvelujen laskutuksen ja perehdytämme nuoret työelämään, Kuusikko luettelee.

Parkanon 4H-yhdistys on järjestänyt aktiivisesti myös ajokortti työelämään koulutusta. Vuosittain kurssin suorittaa kymmenet parkanolaisnuoret.

”Toinen käsi ei tiedä
mitä toinen tekee”
Satakunnan 4H-piirin hallituksen parkanolainen puheenjohtaja Jari Pihlajamäki pitää hallituksen esitystä tyrmistyttävänä. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä 4H-järjestön valtionapu alenee tämän vuoden 5 miljoonasta eurosta 2,8 miljoonaan euroon.

Pihlajamäen mielestä monet yhdistykset tekevät jo nyt paljon työtä oman varainhankinnan eteen. Parkanon yhdistys on siitä hyvä esimerkki.

Järjestön toiminnassa pitkään mukana ollut Pihlajamäki ihmettelee, että hallitus kurittaa 4H:ta, jonka toiminta kannustaa nuoria työelämään ja ehkäisee syrjäytymistä.

– Järjestö on merkittävin nuorisojärjestö, joka toteuttaa käytännön tasolla nuorten työllistämistä. Valtio haluaa edesauttaa sitä, mutta samalla karsii varoja toiminnalta. Tuntuu, että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee, Pihlajamäki sanoo.

Hän muistuttaa, että kyse ei ole mistään keinotyöllistämisestä, vaan oikeasta työstä.

– Valtiolta tulevalla rahalla ei makseta nuorten palkkoja. Sillä tuetaan ja kannustetaan työpalveluiden organisoimista ja parannetaan nuorten valmiuksia työelämään.

Kihniössä kunta on suurin rahoittaja

Ylä-Satakunta
Minna Lautamäki
Kihniön 4H-yhdistyksen kirjanpitäjä Aino Aho kertoo, että yhdistyksen saamat avustukset kattavat noin puolet kaikista kuluista.

– Valtionapu on noin 20 prosenttia kuluista ja kunnan avustus vajaa 30 prosenttia.

Liikevaihdosta, joka on noin 66 000 euroa, valtionapu on noin 10 prosenttia.

Oma rahoitus koostuu myyjäisten, mansikoiden ja herneiden myynnistä, toimintakertomuksen ilmoitusten myynnistä ja työpalvelusta kertyvistä tuotoista.

– Toiminnanjohtajan työsuhde on saatu pidettyä kokopäiväisenä, koska hän osallistuu työllistämistoimintaan palkanlaskijana, laskuttajana ja työnjohtajana, Aho kertoo.

Työpalvelun suurin työllistäjä on Kihniön kunta, jonka omistamien kiinteistöjen ja puistojen nurmikonleikkuun nuoret hoitavat. Työpalvelu työllistää eripituisiin työsuhteisiin 20–30 nuorta joka vuosi.

– Kunta on siis kokonaisuudessaan yhdistyksen suurin rahoittaja, Aho summaa.

Valtionapua tarvitaan
kerhotoimintaan
Karvian 4H-yhdistyksen liikevaihto on noin 125 000 euroa, josta valtion osuus on noin 10 prosenttia eli 13 000 euroa. Kunnalta yhdistys saa avustusta 10 000 euroa.

– Asiaa ei voi katsoa ihan näin yksiselitteisesti. Jos osuutta verrataan pelkästään nuorisotoimintaan, osuus on prosentuaalisesti suurempi, Karvian 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Hirvisaari toteaa.

Karviassa toimii aktiivisesti 15 kerhoa. Lisäksi yhdistys ylläpitää omaa kahvilaa ja käsityömyymälää.

Hirvisaari sanoo yllättyneensä tiedosta, että valtionapu saattaa pienentyä rajusti.

Karvia saa toiseksi eniten rahaa valtiolta Satakunnassa.